sunnuntai 5. kesäkuuta 2011

Vähän vielä hehkutusta :)

Mun pitää vielä vähän hehkuttaa tätä, että mut on nyt virallisesti hyväksytty tutkinto-opiskelijaksi, kun on tää nyt kuitenkin henkilökohtaisesti aika iso saavutus mulle, että 4,5kk tein nuo 50op ja lunastin sillä itselleni opiskelupaikan ilman arvosana kriteereitä. Avoimessa opiskelut maksoivat yhteensä sen 600 euroa. Eli perusopinnot 250 EUR ja aineopinnot 350 EUR. Eli sarkastisesti voisi sanoa, että sain opiskelupaikan 600 eurolla, mutta kyllä se kannatti! Kun tulos on tuossa alla! :)

Eilen illalla sitten hyväksyin verkkopankkitunnuksilla tuon opiskelupaikan vastaan ja nyt sit odottelen, että 15.08 pääsen rekisteröitymään yliopistoon kirjoille, kun silloin alkaa uusien opiskelijoiden rekisteröityminen. Joudun lisäksi maksamaan siinä yhteydessä vielä 104 EUR yliopiston jäsenmaksun vai mikä lie se oli.

Ei sinne yliopistoon pääseminen ole vaikeaa, jos vaan löytää sopivan väylän sinne. Itselleni vain sattui niin hyvä tuuri, että kun tuon 50opintopistettä on suorittanut, niin hyväksytään automaattisesti tutkinto-opiskelijaksi ilman kriteereitä.

Monin muihin yliopistoihin on aika vaikea päästä väylän kautta sisään, kun sinne on ne arvosanakriteerit ja lisäksi jos hakijoita on useita, niin ne asetaan paremmuusjärjestykseen, mutta onneksi tuonne ei ollut sellaista, ja se oli se mun suuri pelastus, muuten olisi voinut jäädä tämä paikka haaveeksi.

Silloin marraskuun puolessa välissä, kun aloittelin tätä "väylän kautta yliopistoon"-projektia, niin laadin heti alussa aikataulun, jota aloin noudattamaan, koska mulla oli kauhea "pakko" saada uusi suunta ja haaste elämälleni, kun katselin vierestä miten kaverit valmistuivat yliopistosta ja muita meni työelämässä uran suhteen edestä ja takaa ohitse niin, että  viuhahti ja itse jäin katselemaan niitä pölyjä harmistuneena.

Ja toisaalta, kun tää opiskelu ei ollut kauhean vaikeaa omasta mielestäni (lukuunottamatta sitä kamalaa ympäristötaloustieteen kurssia), niin innostuin oikeasti opiskelemisesta, kun huomasin, että pärjään keskivertoa paremmin. Olin ennakkoon kuvitellut, että mulle napsahtaa niitä ykkösiä ja hylättyjä, jokaisesta kurssista, kun en yhtään tiennyt, että mitä he vaativat siihen, että saa hyvän arvosanan :) Mun ehkä parhaimpana saavutuksena pidän sitä, että sain kahdesta kurssista arvosanaksi 5 ja muista sitten tuli tasaisesti niitä 4 ja  muutama kolmonen lukuunottamatta niitä paria vikaa kurssia, josta rapsahti 2. Mutta pidän niitä vaan kauneusvirheinä ja niitä voi onneksi korottaa pois heti syksyllä, kun ne häiritsevät mua.

Tässä on myös opiskellessa löytänyt uusia puolia itsessään ja oon huomannut, että paineen alla suoriudun tehtävistä parhaiten. Siinä pääsee jotenkin sellaiseen hyvään ja keskittyneeseen mielentilaan :)

Niin, ja lopuksi haluaisin sanoa, että jos oikeasti jotain haluaa todella paljon ja on siihen valmis panostamaan jonkin aikaa omasta elämästään, niin kyllä sen sitten myös saavuttaa. Tää mun "esimerkki" todistaa sen ;)

Mukavaa ja aurinkoista sunnuntaita :)

Ensi viikolla uuden aiheet, heh! :D